5 ohjetta käytettyjen vaatteiden kierrättämiseen.
Pelkästään me suomalaiset poistamme käytöstä vuodessa n 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, joten ei ole yhdentekevää, miten me sen teemme.
Ylen MOT -ohjelmassa nähtiin helmikuussa toinen osa ohjelmasta Vastuuton vaateralli, jossa eri keräyskohteisiin Suomessa lahjoitettujen vaatteiden kulkua seurattiin paikantimien avulla. Paikantimilla varustettuja vaatteita matkasi ulkomaille reiteille, joiden vastuullisuus ja ekologisuus saattavat olla hyvinkin kyseenalaisia.
Ohjelmassa käsiteltiin kuitenkin vain ongelman seurausta, muttei sen aiheuttajaa, valtavaa jätekuormaa, jolle ei vielä* ole olemassa tehokasta valtakunnallista tai euroopanlaajuista kierrätysjärjestelmää. Siksi "vaaterallia" pyörittävät Suomessa suurelta osin hyväntekeväisyysjärjestöt, joiden ydintehtävä myyntikelvottomien vaatteiden kierrättäminen ei kuitenkaan ole.
Paras keino estää vaatteiden päätyminen maailmalle epämääräisiin poistoketjuihin onkin huolehtia itse poistotekstiiliensä oikeasta kierrättämisestä.
1. Käyttökelpoinen hyväntekeväisyyteen
Hyväntekeväisyysjärjestöt, etenkin UFF kaikille tuttuine keräyslaatikoineen, on tulleet meille niin tutuiksi kierrätyspaikoiksi, että odotamme niiltä jo tehtävänkuvan ylittävää roolia vaatteidemme kierrätyksessä.
Järjestöjen työhön ei kuitenkaan kuulu lahjoitettujen vaatteiden peseminen eikä korjaaminen, vaan niiden pitää olla sellaisenaan myyntikuntoisia -puhtaita ja ehjiä.
Vaikka onkin houkuttava ajatella, että tästä tulee taas ihan hyvä paita, kun joku vaan ompelee tähän puuttuvan napin, täytyy muistaa, että vain parhaat vaatteet saavat uuden mahdollisuuden hyväntekeväisyysmyymälöissä. Vaatteet ovat järjestöille myytävää tavaraa, joiden myyntituotolla hyväntekeväisyystyö rahoitetaan. Rikkinäisten tai likaisten vaatteiden käsittely ja kierrätys taas aiheuttaa hyväntekeväisyysjärjestöille vain kustannuksia.
Onkin vaivaansa suurempi vastuullisuusteko huoltaa käytöstä poistuva vaate myyntikuntoon.
Huom! Älä anna lahjoituksesi mennä pilalle matkan varrella! Jos lahjoitat vaatteita ulkona olevaan keräysastiaan, huolehdi siitä, että pakkaat ne vesitiiviisti.
Hyväntekeväisyys on siis sellaisenaan myyntikuntoisille vaatteille -minne ne muut sitten laitetaan?
2. Rikkinäiset tekstiilikeräykseen
Vaikka vaatteessa on reikä, rikkinäinen vetoketju tai nyppyyntynyt kangas, vaatteen raaka-aine sinänsä voi olla vielä käyttökelpoinen. Tekstiili/lumppukeräyksen kautta kierrätetyt vaatteet silputaan, joten rikkinäisyydestä ei ole haittaa. Sen sijaan hajut, home tai materiaaliin imeytynyt lika kulkee silpunkin matkassa ja estää jatkokäytön.
Rikkinäisiä vaatteita/ lumppua varten tekstiilinkeräyksiä järjestävät esimerkiksi paikalliset jäteyhtiöt, kuten Sortti-asemat Etelä-Suomessa ja Kamu-keräykset Lounais-Suomessa. Lounais-Suomen alueella ollaankin juuri aloittamassa paikallinen kuidun kierrätys, kun Paimiossa aloittaa toimintansa poistotekstiiliä käsittelevä kierrätyslaitos. Elämme siis merkittäviä aikoja kiertotalouden kehityksessä, Suomi etujoukoissa.
Mitä sitten likaisille, märille tai haiseville pitäisi tehdä?
3. Likaiset sekajätteeseen
Meillä Suomessa sekajätteeseen lajitellut vaatteet pääosin poltetaan. Vaikka se tuntuukin kurjalta, näin jäte tulee poistetuksi täällä meillä paikallisesti sen sijaan, että se päätyisi monen mutkan kautta esimerkiksi kaatopaikalle Afrikkaan.
4. Alusvaatteet vain omaan käyttöön
Sukat, sukkahousut, alushousut ja rintaliivit kuuluvat sekajätteeseen. Priiman hutiostoksen tai vauvan lähes käyttämättömät sukat voit toki lahjoittaa eteenpäin, mutta pääasiassa käytetyt alusvaatteet tulee laittaa suosiolla sekajätteeseen.
5. Vintage on poikkeus
Poikkeuksen sääntöön tekevät vintagevaatteet, joilla on kysyntää pikkuvikaisinakin. Voit siis lahjoittaa kaiken kuntoiset yli 20 vuotta vanhat vaatteet esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille.
Ajatuksella kierrättäminen on ekoteko
Kierrättämisessä ei siis ole päde ajatus, että kunhan kierrättää. Kun poistettava vaate saa kuntoonsa nähden parhaan jatkopaikan, on ekologinen ja eettinenkin vaikutus paras mahdollinen.
Edellämainitut kohdat huomioimalla olet jo tehnyt paljon. Jos kuitenkin haluat lisävinkkejä, suosittelen tutustumaan Outi Pyyn blogista löytyvään yksityiskohtaisempaan lajittelukaavioon, sekä Helsinginseudun ympäristöpalvelut HSY:n lajitteluohjeisiin.
* Suomessa toimintansa aloittaa kesäkussa 2021 pilottilinjastolla Paimiossa toimiva kierrätyslaitos, joka käsittelee poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi. EU:ssa tekstiilien erilliskeräys tulee pakolliseksi vuonna 2025. Maailma siis muuttuu!