Käytetty vaate -ekoteko vai ei? Käytettyjen vaatteiden kauppa on puhuttanut viime aikoina, jopa uutena pikamuodin muotona. Keskustelu onkin tarpeen, sillä meillä syntyvän poistotekstiilin määrä on valtava, eikä pikamuodin siirtyminen kierrätysmarkkinoille palvele kestävämpää kehitystä kovinkaan pitkälle. Toisaalta on huolestuttavaa, jos käytettyjen vaatteiden ostamista aletaan mitätöidä uutena "pikamuotina".
Keskustelussa meidän täytyy osata erottaa kulutuskäyttäytymisen aiheuttamat vaikutukset ja varsinaisen vaatteen ympäristökuorma, joka syntyy valmistusmateriaalista ja valmistustavasta.
Uuden vaatteen valmistus kuluttaa aina resursseja sekä materiaalina, että käytettyjen koneiden energiankulutuksen ja mahdollisesti mittavankin logistiikan muodossa. Täällä paikallisesti uudelleenkäyttöön menevä vaate taas vaatii mahdollisesti vain pienen kuljetusmatkan ja käsityönä tehtävää lajittelutyötä. Niinpä uuden vaatteen on vaikea kilpailla käytetyn kanssa ekologisuudesta, jos rinnakkain ovat tasavahvat tuotteet.
Käytetyt vaatteet eivät aina löydä uutta omistajaa
Me ostamme ja poistamme käytöstä vuodessa kutakuinkin saman määrän vaatetta. Eli laitamme vaatteita kiertoon tai heitämme pois ja ostamme uusia tilalle. Näin markkinoille tulee jatkuvasti sekä uusia vaatteita, joita suurin osa ostamistamme vaatteista on, että käytettyjä vaatteita.
Vaatteiden kierrättämisessä meillä saattaakin olla mukavuusharha, jonka turvin ajattelemme, että kiertoon laittamamme vaate menee hyvään tarkoitukseen. Osa meneekin ja on jollekin toiselle todellinen löytö ja hyvä, ekologinen ostos. Laitamme kiertoon kuitenkin niin suuren määrän, usein heikkolaatuistakin vaatetta, että kaikille ei löydy uutta käyttäjää täällä Suomessa. Osa jatkaa matkaansa muualle maailmaan, osan kohtalona on joutua suoraan jätteeksi.
Niinpä meidän pitää kiinnittää huomiota paitsi ostamiseen, myös vaatteen käytöstä poistamiseen. Se, että vaatteen laittaa kiertoon oman lyhyen käytön jälkeen, ei tee kulutuksesta kestävää. Kannattaa siis tarkastella sitä, mitä itseltä kiertoon päätyy, ja miksi? Jos kiertoon lähtee runsaasti vaatteita uusien vaatteiden hankinnan tieltä, kierrättäminen voi toimia vain oikeutuksena ylikulutukselle.
Elinkaari ratkaisee ekologisuuden
Vaatteen ekologisuutta ei lopulta määritä sen aiheuttama ympäristökuorma ennen ostohetkeä, vaan koko elinkaari. Meidän omissa käsissämme siis määräytyy, kuinka ekologisia vaatteita meillä lopulta on, tai ei ole. Mitä pidempään vaate käytössä palvelee, sen ekologisemmaksi se koko elinkaarensa huomioiden muodostuu.
Voi olla, että trendikäs pikamuotivaate ehtii käydä elinkaarensa aikana useammankin omistajan käsissä. Koko eliniän huomioiden se saattaa kuitenkin olla vielä parinkin kierroksen jälkeen lyhytikäinen tuote. Lyhytikäinen tuote taas korvataan nopeasti uudella, ja kulutuskierre pysyy pyörimässä ylikierroksilla. Olennaista ei niin olekaan, kuinka monen käyttäjän kautta vaate kulkee, vaan kuinka kauan se pysyy käytössä.
Halvat hyödykkeet
Uusia tai käytettyjä, ajatusmalli, jossa vaatteet ovat nopeasti vaihdettavia, halpoja hyödykkeitä, on ekologisesti kestämätön. Tällöin meiltä on edelleen hukassa se tosiasia, että vaatteiden valmistaminen vaatii paljon resursseja sekä ympäristöltä, että ihmisiltä, ja niiden pitäisi siksi olla meille arvokkaita.
Kokemuksemme vaatteiden arvosta ohjaa sitä, miten teemme ostoksia, hoidamme vaatteitamme ja miten lopulta hankkiudumme niistä eroon. Ymmärtämättä vaatteiden arvoa, meidän on vaikea hahmottaa myöskään uuden vaatteen eettisesti kestävää hintaa tai arvioida vaatteen korjauksen hyötyä.
Second hand -puolelta löytyvät myös parhaat esimerkit vaatteen arvolle, laadulle ja kestävyydelle. Vintagevaatteet ovat suurestikin arvostettuja hyvän laatunsa vuoksi. Monilla niistä on myös nostalgia-arvoa. Onkin surullista, että meidän ajastamme jää maailmaan niin paljon tekstiilijätettä, mutta käyttämistämme vaatteista suuri osa ei tule kestämään tulevien sukupolvien käytettäviksi tai ihmeteltäviksi. Edes kierrätettyinä.
Upcycler second hand -valikoima