15.4.2021
Ensi viikolla on vaatevallankumouksen viikko, mutta mistä siinä oikein on kysymys?
8 vuotta sitten maailma oli meidän näkökulmastamme aikalailla mallillaan ja kulutimme kummemmin miettimättä, mistä vaatteemme tulevat (minä ainakin). Oli kyllä joskus kohistu lapsityövoiman käytöstä, mutta kohu asian ympärillä oli ehtinyt jo laantua. Sitten Bangladeshissa romahti vaatetehdas, jonka raunioihin päättyi 1134:n ihmisen elämä. Tuhansia loukkaantui, olihan Rana Plazan tehdas noin 5000:n ihmisen työpaikka.
Tämä traaginen onnettomuus toi kertarysäyksellä monien tietoisuuteen, miten huonoissa työoloissa vaatteita saatetaan valmistaa.
Jälkijäristykset alkoivat saavuttaa meitä, kun raunioita raivatessa löydettiin vaatekasoja tuttujen brändien logoilla. Rana Plazassa valmistettiin vaatteita, joita suurella osalla meistä saattoi hyvinkin olla omassa kaapissaan. Luuranko vaatekaapissa oli yhtäkkiä rysähtänyt kaikkien nähtäville. Vaateteollisuus pidätti hengitystään: kenen tuotteita löytyy seuraavaksi?
Bangladesh Accord syntyy
Surullisinta on, että Rana Plazan romahdus ei tullut yllätyksenä. Tehtaan työntekijät olivat panneet huolestuneina merkille halkeamia rakenteissa, mutta heidän ei annettu pysäyttää tuotantoa.
Tuskin mikään osallisista vaateyrityksistä olisi tilanteen tietäessään vaatinut tuotannon jatkamista suuronnettomuuden ja ihmishenkien menetyksen uhalla. Nyt oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa alihankkijan kovat tuotantopaineet, heikko infrastruktuuri ja työntekijöiden heikko asema saivat traagisimmat mahdolliset seuraukset. Onneksi seuraukset eivät kuitenkaan jääneet tähän.
Bangladeshissa oli ennen romahtamista sattunut myös lukuisia tehdaspaloja ja Rana Plazan onnettomuuden myötä sietokyvyn raja oli lopullisesti ylitetty. Nyt suuri yleisökin oli hereillä ja paine valmistavien yritysten suuntaan oli kova.
Paineesta syntyi Bangladesh Accord, sopimus, jossa globaalit brändit ja jälleenmyyjät sopivat yhdessä liittojen* kanssa palo- ja rakennusturvallisuuden kehittämisestä Bangladeshilaisissa vaatetehtaissa.
Ensimmäisen viisivuotisen, laillisesti sitovan sopimuksen allekirjoitti yli 220 Bangladeshissa vaatteita valmistuttavaa yritystä. Sen piirissä oli yli 1600 vaatetehdasta ja yli 2 miljoonaa työntekijää.
Mitä sopimuksella saatiin aikaan?
Tehtaisiin tehtiin alkukartoitus, jossa tarkastettiin palo- ja sähköturvallisuus, sekä rakenteiden turvallisuus. Tarkastusraportit ja korjausehdotukset julkaistiin, ja niiden perusteella tehtiin korjauksia ja 25 000 seurantatarkistusta.
Ensimmäisen viisivuotiskauden aikana 2013-2018 myös evakuoitiin väliaikaisesti 50 tehdasta, joissa huomattiin sortumisriski, ja tuotanto pysäytettiin korjauksen ajaksi.
Sopimuksen allekirjoittaneet yritykset sitoutuivat taloudelliseen apuun tai erilaisiin järjestelyihin taatakseen tehtaiden omistajille mahdollisuuden vaadittuihin korjauksiin.
Sopimuskauden aikana 1,4 miljoonaa työntekijää sai turvallisuuskoulutuksen ja työntekijöille perustettiin sopimuksen turvin mahdollisuuksia kannella työturvallisuuteen liittyvistä epäkohdista.
Viisivuotiskauden päättyessä työtä oli kuitenkin edelleen jäljellä; korjaustöitä ei ollut vielä tehty loppuun ja mm palovaroitinten asentaminen oli kesken osassa tehtaita. Sopimusta jatkettiin vielä siirtymäkauden sopimuksella, jonka aikana Accordin toiminta siirtyy kansalliseen valvontaan.
Lue tarkemmin Bangladesh Accordistä täältä.
Voi varmasti sanoa, että Bangladesh Accord toi huomattavaa parannusta vaateteollisuuden työntekijöille Bangladeshissa. Se myös näytti, että suuriakin muutoksia voidaan saada aikaiseksi nopeassa tahdissa eri tahojen yhteistyöllä.
Vaateteollisuuden maailma on edelleen kuitenkin kaukana valmiista.
Vaatevallankumous
Samaan aikaan, kun Rana Plazan onnettomuus sai liitot ja valmistuttavat yritykset solmimaan sopimuksen, oli myös kansalaisilla kova tarve vaikuttaa. Liikehdinnästä syntyi Fashion Revolution -liike, joka ajaa parempia työoloja ja ympäristöystävällisempää tuotantoa vaateteollisuudessa.
Fashion Revolution organisoi vuosittain Vaatevallankumous-kampanjan Rana Plazan onnettomuuden vuosipäivän aikaan. Kampanjan viestinä on läpinäkyvyys. Vaatetuotantoa ei voida enää piilottaa tai vedota tietämättömyyteen. Fashion Revolution kannustaa yrityksiä kertomaan, kuka vaatteemme tekee, ja millaisissa olosuhteissa. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita mukaan kysymään: Who Made My CIothes?
Haluatko olla mukana? Katso ohjeet Fashion Revolutionin sivuilta.
*IndustriALL Global Union ja UNI Global Union, sekä 8 paikallista liittoa