Miksi vaatteen ympäristövaikutukset ovat niin suuret? Osa 1.
On jo monille tutuksi käynyt fraasi, että "vaateteollisuus saatuttaa enemmän kuin maailman laiva- ja lentoliikenne yhteensä". Mistä se sitten oikein johtuu?
Vaatteen valmistus on teollisuutta
Suuren mittakaavan vaatetuotanto on teollisuutta siinä kuin muutkin teollisuuden alat. Kun kyse on teollisuudesta, monet työvaiheet tehdään koneellisesti.
Kun vaateteollisuuden painopiste on siirtynyt kehitysmaihin, joissa infrastruktuuri ja lainsäädäntö eivät tue kaikkein ekologisimpia valmistustapoja tai energiamuotoja, ovat ympäristövaikutukset omiaan kasvamaan.
Vaateteollisuuden globaali luonne lisää myös hiilidioksipäästöjä kuljetusten muodossa.
Vaate on monimutkainen tuote
Vaikka me kaikki vaatteita käytämme, eivät vaatteiden valmistusprosessit luonnollisesti ole niinkään tuttuja kaikille. Osaamme kuvitella ihmisen ompelukoneen ääressä, mutta kuvasta on vaikea hahmottaa, mistä niin suuret ympäristövaikutukset oikein syntyvät. Koska vaatteita tulee meidän saatavillemme paljon ja halvalla, saatamme kuvitella, että ne myös syntyvät vaivattomasti, helposti ja nopeasti. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.
Vaikka vaate saattaa näyttäytyä yksinkertaisena tuotteena, on vaatteen valmistus työvaiheineen kuidun tuotannosta valmiiksi tuotteeksi pitkän prosessin tulos.
Allaoleva kuvaa vaatteen elinkaarta kaikkein yksinkertaisimmillaan ja vain pääkohdittain. Tällä haluan näyttää, että yksinkertaisimmillaankin vaatteen valmistus on monivaiheista työtä. Ennen kuin meillä on käytössämme vaate, on täytynyt tapahtua hyvin paljon.
Vaate tarvitsee aina kuituraaka-aineen, josta lanka kehrätään ja jo itse raaka-aineen tuottamisella on suuret ympäristövaikutukset. Jo ennen kuin käytettävissä on valmista kuitua, on käytetty valtavasti resursseja. Ja siitä vasta alkaa monivaiheinen prosessi, jossa kuitu muokataan jatkojalostukseen sopivaksi, kehrätään langaksi, usein yhdistellään muihin kuituihin, kudotaan kankaaksi, leikataan kaavojen mukaan vaatteen osiksi ja lopulta ommellaan.
Harvemmin vaatteemme ovat kuitenkaan niin yksinkertaisia, etteikö myös lisävaiheita tarvittaisi. Niihin kuuluu monenlaisia käsittelyjä: värjäyksiä, valkaisuja, pesuja, kulutuksia, painokuvioita ja koristeita. Lisäksi lopulliseen vaatteeseen tarvitaan vielä nappeja, neppareita, vuorikankaita, vetoketjuja, vanuja, untuvia, nyörejä, ompelulankaa jne.
Monet vaiheet vaativat runsaasti vettä ja kemikaaleja. Kemikaalien avulla mm korjataan puuvillasatoa, kehrätään lankaa ja parannetaan kankaan siliävyttää, homeenkestoa tai vedenkestävyyttä.
Vaate on moninaisten työvaiheiden ja osien summa.
Enemmän vaatteita, enemmän vaikutuksia
Mikään tässä ei kuitenkaan sinänsä ole maailmaa mullistavaa, tai katastrofaalista itsessään. Parannuksia menetelmiin voisi ja pitäisi tehdä, mutta tuskin olisimme nyt tämän mittakaavan vaikeuksissa, jollei kaikki edellämainittu tapahtuisi niin suurissa määrin.
Jos vaateteollisuuden ongelmat siis pitäisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi: MÄÄRÄ. Maailmassa tuotetaan jatkuvasti kestämättömän suuri määrä vaatteita. Kaikki vaatteen tuottamiseen käytetyt resurssit, polttoaineet ja kemikaalit kertautuvat jatkuvasti kestämättömiin mittasuhteisiin.
Tällä hetkellä keskitytään paljon siihen, miten tuotamme ekologisempia materiaaleja ja tuotantotapoja ja tämä on tietysti todella, todella hyvä asia! Niitä tarvitaan! Ne eivät kuitenkaan pelasta tilannetta, jos vaatteiden tuotanto kokoajan jatkaa määrällistä kasvuaan. Teollinen tuotanto kun pääsääntöisesti ei ole ympäristöystävällistä, vaan enemmän on aina enemmän. Enemmän materiaalin valmistusta, enemmän koneellista työtä, enemmän kuljetuksia ja enemmän jätettä.
Tämä onkin ongelmallista esimerkiksi ekomallistojen kohdalla: jos ekomallisto tehdään normaalin valikoiman lisäksi, vain kasvatetaan entisestäänkin ympäristövaikutuksia. Vain korvaamalla heikompia vaihtoehtoja paremmilla ja kauemmin kestävillä voidaan vähentää todellista ympäristökuormaa.
Vain vähempi riittää
Uusien materiaali-innovaatioiden ohella ja niitä odotellessa meillä olisi jo käytössä helppo keino vaatteiden ympäristövaikutusten pienentämiseen: tehtäisiin niitä yksinkertaisesti vähemmän.
--> uuden materiaalin tarve vähenisi
--> kehrääminen, kutominen ja ompeleminen, eli koneellisen työn määrä vähenisi
--> kuljetusten määrä vähenisi
--> jätteen määrä vähenisi
Vaateteollisuuskin perustuu kuitenkin kasvun tavoitteeseen ja valitettavasti kasvua ohjaa tällä hetkellä halpa ja määrällisesti ylisuuri tuotanto. Halpa ei kuitenkaan ole tuotannon ympäristövaikutuksilta lainkaan vähäisempi, vaan vaikutukset kertautuvat tuotantomäärän mukana.
Harva tuottaja rohkenee lähteä noin vaan vähentämään omasta tuotannostaan, vaan tarvitaan vahva signaali kuluttajilta, että olemme valmiita ostamaan vähemmän, mutta parempaa.
Pikamuodin tuottaminen kannattaa vain niin kauan, kuin sitä ostetaan.
Syy ja seuraus
Syyt ja seuraukset lomittuvatkin toisiinsa monin tavoin, ja määrä on kiinteässä suhteessa vaatteiden hintaan. Määrä ja hinta liittyvät kiinteästi myös vaateteollisuuden globaaliin luonteeseen.
Seuraavissa osissa jatkan blogisarjaa syistä ja seurauksista, vaatteiden hinnasta ja vaateteollisuuden kansainvälisyydestä.
Lue myös:
Osa 2. Halpa vaate on myös ekologinen ongelma