Tiesitkö, että merkintä "RECYCLED" tarkoittaa, että vaate sisältää kierrätyskuitua, ei siis ole välttämättä kokonaan valmistettu kierrätetystä materiaalista?
Sen lisäksi, että kierrätysmateriaalien osuus vaatteissa vaihtelee suuresti, myös materiaalien käyttömahdollisuudet vaihtelevat riippuen siitä, onko kyseessä teollinen valmistus, pientuotanto vai artesaanityö.
Teollisuudessa olennaista on, että käyttöön saadaan suuri määrä tasalaatuista materiaalia, jota voidaan käyttää uuden materiaalin tapaan. Siksi teollisuus käyttää useimmin kierrätysmateriaaleja, jotka on palautettu kuitutasolle ja joista tehdään uutta lankaa, usein muihin materiaaleihin sekoitettuna.
Artesaanityössä taas pyritään useimmiten hyödyntämään materiaali mahdollisimman valmiina, käyttämällä esimerkiksi hukkapaloja, ylijäämää tai valmiita tekstiilejä.
Teolliset materiaalit -pulloista puuvillaan
Kun näet ketjuliikessä merkin ”RECYCLED”, ollaan luultavasti tekemisissä maailman yleisimpien kuitujen, polyesterin tai puuvillan, kanssa.
Polyesteri
Polyesteri on pohjimmiltaan muovia ja kierrätettynä se on luultavasti peräisin kierrätetyistä muovipulloista. Nurinkurista kyllä, muovipullot ovat raaka-aineena vaateteollisuuden hyödynnettävissä tällä hetkellä paremmin kuin käytetyt polyesterivaatteet. Myös esimerkiksi merestä kerättyä muoviroskaa voidaan kierrättää polyesterikuiduksi.
Kummassakin tapauksessa muovi prosessoidaan teollisesti uudeksi kuiduksi, josta valmistetaan uutta lankaa. Näin vaatteen valmistus alkaa alusta.
Puuvilla
Kierrätetyn puuvillan alkuperä on luultavimmin vaateteollisuuden omissa prosesseissa. Kun lankaa kehrätään ja vaatteen osia leikataan kankaasta, yli jää pientä silppua, joka sellaisenaan on liian pientä käytettäväksi. Tätä sivuvirtaa on n 15% raaka-aineesta.
Puuvillasilppu revitään uudelleen kuitutasolle ja kehrätään uudeksi langaksi. Prosessissa puuvillakuidun pituus voi kuitenkin lyhentyä, eikä se ole enää yhtä kestävää, kuin uusi kuitu. Siksi kestävyyden kannalta voi olla tarpeellista sekoittaa lankaan myös uutta materiaalia.
Hyvää ja huonoa
Hyvää tässä on se, että neitseellisen materiaalin tarve vähenee. Vaatetuotannon valtavassa mittakaavassa kyse on tonneista ja tonneista raaka-ainetta. Samalla vähenee myös jätteen määrä, kun muuten jäätteeksi joutuva raaka-aine otetaan käyttöön. Ja ne onkin isoja plussia!
Uudesta langasta voidaan myös tuottaa monipuolisesti erilaisia kankaita ja siten erityyppisiä vaatteita. Käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.
Heikompi puoli on se, että näillä kierrätyskuiduilla on vielä pitkä matka uudeksi vaatteeksi. Vaatteen valmistus monine työvaiheineen alkaa alusta. Mikään "ekoprosessi" se ei automaattisesti ole, vaan valmistavalla on väliä aivan kuten silloinkin, kun valmistetaan vaatteita uusista raaka-aineista.
Pientuotantoa materiaalien ehdoilla
Kun kierrätysmateriaaleja käytetään pientuotannossa, voidaan materiaalia hyödyntää eri tavoin kuin teollisuudessa. Pientuotannossa määräävä tekijä ei ole vakaa ja suuri saatavuus, vaan pienet yritykset voivat toimia enemmän materiaalien ehdoilla.
Toisen roska on toisen valmistusmateriaali
Pienyritykset ja suuremman mittakaavan yritykset voivat myös täydentää toisiaan. Kun teollisesta tuotannosta jää kankaita yli, niitä voivat hyödyntää omiin tuotteisiinsa pienet toimijat. Näin jo tuotetut materiaalit saadaan käytettyä tehokkaasti.
Ylijäämä ei siis automaattisesti ole ekologisempaa materiaalia alkuperältään, mutta sillä on yksi suuri etu: se on valmista. Valmiita kankaita käyttämällä vaate syntyy huomattavasti kevyemmillä resursseilla, kun raaka-aineen tuotantoa, langan kehruuta ja kankaan kudontaa ei tarvita.
Samalla työskennellään tiukasti olemassa olevien materiaalien ehdoilla: vain sitä voidaan käyttää, mitä saatavilla on ja materiaalien laatu määrittää, mitä siitä voidaan valmistaa. Tässä tietysti piilee myös kierrätetyn viehätys!
Valmiista tekstiilistä vaatteeksi
Tekstiilejä on muuallakin, kuin vaatteissa ja kekseliäästi käyttämällä voidaan ottaa uudelleenkäyttöön vaikkapa verhoja, lakanoita tai pöytäliinoja. Tällaisten tekstiilien keruu on kuitenkin vaativaa ja ilman erikseen rakennettua keräyskonseptia kyse on useimmiten yksittäiskappaleisiin tai hyvin pieniin sarjoihin riittävistä määristä.
Entäs käytetyt vaatteet?
Kun ajattelemme kierrätysmateriaaleja vaatteissa, saatamme olettaa niiden olevan peräisin käytetyistä vaatteista. Usein tulee yllätyksenä, että vain häviävän pieni osa käytetyistä vaatteista pääsee uudelleenkäyttöön vaatteina.
Miksi ihmeessä?
Artesaanityötä
Kun halutaan käyttää käytettyjen vaatteiden kankaita sellaisenaan, ollaan hyvin vaativan artesaanityön äärellä. Vaatteista saatavien kankaiden laatu, palojen koko ja muoto asettavat rajoitteet uudelle vaatteelle. Tämän vaikea lajin hallitsevia luovia ammattilaisiakin kuitenkin löytyy. Silloin kyseessä on pientuotanto tai aivan uniikkien vaatteiden valmistus.
Teollinen vaatekierrätys syntyvaiheessa
Teolliseen käyttöön käytettyjen vaatteiden kierrätys on yllättävän mutkikasta. Käytetyt vaatteemme ovat hyvin sekalainen valikoima eri materiaaleja ja materiaaliseoksia. Periaatteessa materiaalit osataan kyllä kierrättää uusiksi kuiduiksi, mutta teollisen mittakaavan prosessi keräykselle, materiaalin tunnistukselle, lajittelulle ja jatkojalostukselle on vasta hakemassa muotojaan. Tällä hetkellä kierrätetty tekstiiliraaka-aine päätyykin useimmiten esimerkiksi erilaisiksi eristeiksi tai pehmusteiksi, kuin uusiksi vaatteiksi.
Tällä hetkellä maailmanluokan haaste onkin saada käytetyt vaatteet kerättyä ja kierrätettyä teollisessa mittakaavassa. Suomi on tässä eturintamassa, sillä Paimiossa on valmistumassa poistotekstiilien jalostuslaitos, joka tulee käsittelemään kaikki Suomen poistotekstiilit. Laitos on kesällä 2021 pilotointivaiheessa ja sen edistymistä voi seurata täällä.
Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuonna 2025. Suomi pyrkii tekstiilien kiertotalouden edelläkävijäksi tavoitteena keräyksen aloittaminen jo vuonna 2023.